Hannele Richertin Suuntavaisto kertoo nuoruudesta, eriarvoisuudesta, rahasta ja rakkaudesta

Teksti: Aino Sutinen
Valokuvat: Kati Vuopala, Aino Sutinen

Hannele Richertin Suuntavaisto (Zum Teufel) on eläväinen sarjakuva, joka kertoo helsinkiläisestä Mirjamista. Nuori kahvilassa työskentelevä nainen muuttaa kotoa pois vauraampaan kaupunginosaan, jossa hänellä ei oikein olisi varaa asua. 

Richertin kauniita käsinpiirrettyjä originaaleja ja raapekartonkitöitä kirjasta on esillä Galleria Sarjakuvakeskuksen lokakuun näyttelyssä. Osa töistä on myynnissä. Richert on tuttu myös Sarjakuvakeskuksen opettajana monilta kursseilta.

hannele richert suuntavaisto sarjakuva08

Hei Hannele! Mistä Mirjamin tarina lähti?

”Minulla oli päähenkilölle monta esikuvaa, mutta se ei ole kukaan tietty. On esimerkiksi kavereita ja julkisuuden henkilöitä.”

”Osa hahmoista perustuu muutenkin väljästi todellisiin ihmisiin. Hahmoilla on sellainen nuoruusvaihe, jossa ei oikein tiedä mihin on menossa.”

Vaikka kirjan kaupunkimiljöö on fiktiivinen, se muistuttaa Lauttasaarta, jossa Richert on itsekin asunut. Hän on myös punonut tarinaan itselle mieleenjääneitä paikkoja, tilanteita ja tapahtumia.

IMG 2346

”Lauttasaaressa on ollut myös joku kommuuni, kun asuin 2007–08 siinä samassa asunnossa jossa päähenkilö kirjassa asuu. Kommunissa oli välillä jotain bileitä, mutta itse kuljin vain siitä ohi. Talo purettiin myöhemmin. Itse kävin kommuunibileissä muun muassa Arabiassa.”

”Mietin millainen tunnelma siellä on. Pistin päähenkilön vaan kävelemään sisään kommuuniin. Päähenkilö on sellainen tekijä, hänen on helppo vain tutustua ja tehdä kaikenlaista. Itse olen enmmän sivustaseuraaja.”

”Nämä ovat hyviä asioita hänen elämässään, vaikka hänellä on monia huolia. Sellaista nuoruus on, on kaikenlaisia vaaranpaikkoja, mutta kaikki on kuitenkin ihanaa ja jännää.” 

hannele richert suuntavaisto sarjakuva4

Mirjami muuttaa tarinassa työväenluokkaisesta elämästä keskelle vauraampaa kaupunginosaa, eikä aivan tunne kuuluvansa sinne.

”Hän haluaa määrittää identiteettiään uusiksi sen perusteella, mitä hän itse haluaa. Kotona on rumia kuoseja ja taskulämmin meininki, hän haluaa jotain jännää ja mageeta.”

hannele richert suuntavaisto sarjakuva10

hannele

Uniosiot on toteutettu raapekartongille ja originaalityöt ovat nähtävillä näyttelyssä.

Kertooko kirjasi yhteiskuntaluokasta?

”On siinä vähän sellaista. Mirjami ei välttämättä itse ole kauhean tietoinen luokista, mutta törmää erilaisiin esteisiin, jotka kertovat luokasta. Toisaalta tarinassa on suomenruotsalainen tyttö joka on aina asunut saarella, hänkin koittaa toimia oman taustansa oletuksia vastaan. Eikä ehkä ihan täysin onnistu siinä.”

”Eri asuinalueiden normaalit ovat oikeasti aika erilaisia.”

hannele richert suuntavaisto sarjakuva5

Itse ajattelin että on jotenkin ihanaa, että tarinassa ei lopulta tapahtunut niin paljoa. Siinä ei ole selkeää perinteistä tarinan kaarta, mutta se mitä tapahtuu, on elämänmakuista.

”Niin ajattelinkin. Olen ajatellut että tähän tarinaan tulee kolme osaa, tämä oli niistä ensimmäinen. Olen jo miettinyt seuraavia.”

”Ajattelin alunperin, että tarinassa käsitellään rahaa ja rakkautta. Se kuulostaa niin kliseeltä, mutta niitä asioitahan siinä tavallaan pyöritellään.”

Richert keskittyy tällä hetkellä sekä päivätöihin että Sarjakuva ja siirtolaisuus -projektiin, jossa tutkitaan siirtolaisuuteen liittyviä sarjakuvia. Toinen osa on kuitenkin jo suunnitteilla.

hannele richert suuntavaisto sarjakuva2

Kirja tuntuu kertovan myös juuri Helsingistä.

”Joo. Itse en ole kotoisin Helsingistä, mutta olen asunut täällä kauan ja tykkään Helsingistä kauheasti. Paikat tässä eivät ole suoraan mitään tiettyjä paikkoja.”

Mirjamin kotipaikan esikuvana on ehkä Puistola tai Tapulikaupunki.

”Ajattelin että onko väärin pistää henkilö haluamaan pois lähiöstä, mutta se on todellinen asia. Hänen pitää päästä pois ja mielikuvan perässä. Äiti ja sisko taas ovat jäämässä, saman perheen sisällä voi olla erilaisia todellisuuksia.”

”Mietin mikä saa ihmisiä jäämään.” 

Kirja sivuaa sellaisia aiheita kuin köyhyys, sairaus ja päihteet.

”Mietin, kuinka vähän köyhimpien ongelmista välitetään. Moni pitää ihmisiä syyllisiä omiin ongelmiinsa. Se on kauheaa. Itse olen poliittisesti vähän radikalisoitunut viime vuosina.”

Nayttokuva 2019 10 8 kello 12.33.09

Hannele Richertin Suuntavaisto-näyttely Galleria Sarjakuvakeskuksessa 2.11. asti. Näyttelyn avajaiset, kirjan julkaisutilaisuus ja radioteatterihenkinen luentaesitys pidetään perjantaina 11.10. klo 18–20, tervetuloa.

Osta Hannele Richertin teoksia Turun Sarjakuvakaupasta, meiltä paikan päältä tai verkosta.

suuntavaistokansi001

Emmi Valve kertoo Girl Gang Bang Bang -sarjakuvastaan

Teksti ja valokuvat: Aino Sutinen

Galleria Sarjakuvakeskuksen elokuun näyttely esittelee originaalitaidetta Emmi Valveen Girl Gang Bang Bang -sarjakuvasta. Kokoelmakirja Girl Gang Bang Bang – Ei kenenkään tyttöjä (Zum Teufel, 2018) on samalla myynnissä Turun Sarjakuvakaupalla yläkerrassamme. 

GGBB kertoo kolmen mimmin muodostamasta jengistä, joka asuu keskenään huonokuntoisessa talossa paikallisen sirkuksen lähettyvillä. Sarja on hauska, terävänäköinen ja feministinen.

Porvoolainen Emmi Valve (s. 1984) on julkaissut myös muun muassa omaelämäkerrallisen sarjakuvaromaanin, Armon (Asema, 2017). Hän työstää seuraavaa kirjaansa parhaillaan.

emmi valve girl gang1

Hei Emmi! Kuinka lähdit luomaan Girl Gang Bang Bangiä?

Otin kaikki idikset, joita minulla on koskaan ollut ja joita en ollut saanut aikaiseksi tehdä. Runttasin ne sitten yhteen konseptiin. Siinä on yhdistetty ehkä kahdeksan eri sarjakuvaideaa. 

Continue Reading

Pride-sarjakuvanäyttelyssä kuvataan liikettä

Teksti ja valokuvat: Aino Sutinen

The Long Walk -sarjakuvanäyttely esittelee 12 taiteilijaa, jotka ovat tulkinneet töissään LGBTQAI+-aiheita sekä Helsinki Priden vuoden 2019 teemaa “Liike”. Julkaisemme tässä neljä sarjakuvaa ja kaikki loput voi nähdä paikan päällä näyttelyssä.

"The Long Walk" kuvastaa LGBT-liikkeen pitkää matkaa ja sitä, kuinka yhteisön jäsenet joutuvat tänäkin päivänä taistelemaan oikeuksiensa puolesta ja omien tunteidensa kanssa, niin konkreettisesti arjessa kuin osana yhteiskuntaa. 

Näyttelyn taiteilijat ovat: Jesse Ghost, Joakim Juvelén, Emma Kantanen, Sanna Koskimäki, Emilia Laatikainen, H-P Lehkonen, π / Muhvu, Saara Pirhonen, Laura Torvinen, Miia Vistilä ja Viuhu. 

Emma Kantanen: Human to Human

emma kantanen sarjakuva pride1

emma kantanen sarjakuva pride2

Emma Kantanen (s. 1989) on peligraafikko, kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Hän on myös vastikään julkaissut omaelämäkerrallisen romaanin Nimi jolla kutsutaan öisin, joka kertoo Pekingin pelialasta ja lesbopiireistä.

Kantanen kertoo näyttelytyöstään:

”Itse kertomus on tositarina ja siinä esiintyvä herätyskristillisen järjestön kokoontuminen on ollut kertomuksen idean alkukipinä. 

Aineksia olisi tietenkin ollut pidenpäänkin teokseen, ja saatan joskus jotain sellaista tehdäkin. Minulle on kuitenkin ollut tärkeää, ettei hahmoista pysty tunnistamaan ketään, sillä on selvää että näin arassa kontekstissa kaikkien taustat ja sanomiset on käsiteltävä luottamuksellisesti. 

Minulle ominainen eläinhahmojen käyttö sopi tähän tarkoitusperään kuitenkin erinomaisesti. Eläimet ovat tehokkaita, juuri uskonnollisissakin yhteyksissä käytettyjä ihmistyyppien metaforia.”

Continue Reading

Lisää artikkeleita...