Pekka Puupää, suomalaisen jokamiehen (anti)sankari ja humoristit Toto Fogelberg-Kaila ja Ola ”Fogeli” Fogelberg

Pekka Puupään ja tekijöidensä, Ola Fogelbergin ja tyttärensä Toto Fogelberg-Kailan muistonäyttely avautui Galleria Sarjakuvakeskuksessa torstaina 5.3.2015, jolloin myös avajaisia juhlittiin.

Näyttely kertoo isältä tyttärelle periytyneen sarjakuvan tekemisen vaiheista, tekijöistään ja tietenkin myös Pekka Puupäästä, joka on yksi pitkäikäisimmistä ja suosituimmista kansallisista henkilöhahmoistamme. Arjen tilannekomiikkaan ja henkilöhahmojen kontrasteihin perustuva huumori saa yleisön välillä nolostumaan Pekan puolesta ja välillä jopa säälimään Pekkaa tämän yrittäessä aina parhaansa, mutta usein epäonnistuen aikeissaan.

puupaa1web

press perhe webPekka Puupää -sarjakuva sai alkunsa vuonna 1925, kun Ola Fogelberg loi hyväntahtoisen, mutta tyhmän Pekan Kuluttajain Lehteä varten. Kulutustuotteita, kuten kahvia, mainostanut sarjakuva ja sen kukkahattuinen Puupää saavuttivat nopeasti suurta suosiota ja muutaman vuoden kuluttua ne rupesivat ilmestymään myös Elannon lehdessä.

Pian tarinaan tulivat mukaan myös vakiintuneet sivuhahmot, Pekan ystävä Pätkä ja vähän pirttihirmun vikaa oleva vaimo Justiina. Myöhemmin Pekka ja Justiina saivat vielä poikalapsen, joka pysyi kuitenkin Ola Fogelbergin aikana melko vaatimattomassa roolissa.

Puupään tekeminen jäi Fogelbergiltä usein viimeiseen hetkeen, minkä ansioista sarjakuvan aiheet ja tarinat pysyivät ajankohtaisina. Huiman pitkäikäinen Pekka Puupää (1925–1952 Ola Fogelbergin ja 1952–1975 Toto Fogelberg-Kailan tekemänä) käsitteli ja kävi läpi samoja aiheita samaan aikaan kun sen yleisö eli niitä, mikä tarjosi lukijoille tarttumapintaa ja samaistumisen mahdollisuuden. 

puupaa2web

puupaa4web

puupaa5web

Ola Fogelberg (1894-1952), Toton sekä Pekka Puupään isä, oli suomalaisen sarjakuvan ja animaation pioneeri. Hän aloitti ammattipiirtämisen jo 17-vuotiaana ja piirsi uransa aikana muun muassa Suomen Kuvalehdelle, pilalehti Kurikalle ja Työmiehelle. Fogelbergin uran meriitteihin kuuluvat muunmuassa Suomen Kuvalehdessä ilmestynyt Janne Ankkanen (ensimmäinen Suomessa koskaan ilmestynyt jatkosarjakuva), animaatio Pekka Puupäästä (ensimmäinen suomalainen animaatio, esitetty muun muassa Yhdysvalloissa) ja Pekka Puupää.

Ola Fogelberg teki Pekka Puupäätä yhteensä 27 vuotta, aina kuolemaansa asti vuoteen 1952. Puupään tekeminen siirtyi tämän jälkeen Fogelbergin tyttärelle Toto Fogelberg-Kailalle.

puupaa6web

Ruth Elisabeth “Toto” Fogelberg-Kaila (1924-2013) jatkoi isänsä elämäntyötä Pekka Puupään tekijänä, mutta oli myös taiteilija, kuvaamataidon opettaja ja monilapsisen perheen äiti, joka harrasti kilpapurjehtimista. Fogelberg-Kailalle lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset olivat erittäin tärkeitä ja hän piti heille muunmuassa piirrustuskerhoa kotonaan Lauttasaaressa.

Toton Pekan aiheet keskittyivät isänsä Puupäätä enemmän perheeseen ja Pekan vaimo Justiina ja poika Pulu saivat aikasempaa enemmän tilaa sarjakuvassa kasvaen suurempiin rooleihin. Fogelberg-Kaila keksikin sarjakuvaan juonenkäänteitä ja humoriikkaa seuraamalla omien lastensa elämää ja heidän sattumuksiaan. 

press laajakuva perhe WEB

Toto sai Suomen sarjakuvaseuran ensimmäisen jaetun Puupäähattu-palkinnon vuonna 1972 ja hän saapui uskollisesti Puupäähatun jakotilaisuuksiin aina vuoteen 2011 asti. Toto Fogelberg-Kailan kanssajuhlijat muistelevat häntä hyväntuulisena ja huumorintajuisena henkilönä.  

Teksti: Anna Paukku Cruz
Kuvat: Anna Paukku Cruz (ensimmäinen valokuva), Toto Fogelberg-Kaila (piirrokset), Jukka Tilus

Tekstiä varten on haastateltu Vesa Kataistoa ja Suomen Sarjakuvamuseon Laura Kokkoa.

Toto Fogelberg-Kaila (1924–2013) – Puupäätä sukupolvelta toiselle -näyttely Galleria Sarjakuvakeskuksessa 6.3.–1.4.15

Katso myös:

Enemmän Jukka Tiluksen valokuvia avajaisista
Toto Fogelberg-Kailan Puupäähattu-palkinnosta (1972) Suomen sarjakuvaseuran sivuilla
Helsingin Sanomat: Pikkupuistikko Lauttasaaressa nimetään sarjakuvataiteilijan mukaan